Päivä 16 - Tahmalunta ja moraaliin vaikuttava varusterikko

Eilisen lumisateisen lepopäivän jäljiltä tänään herättiin aurinkoisen valkoiseen maisemaan. Tai no, valkoista täällä on aina, mutta nyt se oli tuoreemman valkoista ja tasaista.

Uusi lumi tietää harvoin hyvää ahkiohommissa. Niinpä pelonsekaisin tuntein viritettiin vetovaljaat päälle ja lähdettiin ekalle legille: Tero veti niin hitaasti kuin pystyi ja Mikko huusi takaa että pitäisi mennä vielä hitaammin kun hikeä pukkaa.

Pelkomme osoittautui siis todeksi: lumi oli todella nihkeää. Vauhtimme oli 0,5 km/h normaalia hitaampaa, vaikka samalla sykkeet olivat 20 normaalia korkeammalla. Edettiin minkä liikaa rasittamatta pystyttiin, ja lounastauolla päätettiin yksimielisesti jättää päivä tuntia lyhyemmäksi. Nyt vain toivotaan, että aurinko ja tuuli kovettavat lumen puolijääksi jotta me pääsemme taas kunnolla etenemään.

Illalla teltassa meitä kohtasi pieni tragedia: pirtupullo oli haljennut pohjasta ja luovuttanut puolet sisällöstään ulos.

Päivän kuvassa tuota viattoman näköistä valkoista ainetta. Kuten kuvasta näkyy, lunta ei ole syvästi, mutta tuokin määrä riitti vaikeuttamaan merkittävästi päivää.